Muistatteko vielä sen ihanan, pienen ja rauhallisen Vammalan aluesairaalan synnytysyksikön, jonka synnytyshuoneisiin oli juuri tehty isot remontit ja jossa oli sama henkilökunta ns. saleissa ja osastolla, mutta lopetettiin 2013? Haluatteko kuulla mitä sen lopettamisesta seurasi?
Pari vuotta ennen lopettamista (2011) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri päätti, että siellä voi turvallisuussyistä synnyttää vain arkisin ja tätä turvallisuus-asiaa oli perusteltu sillä, että paikalla pitäisi olla 24/7 lastenlääkäri paikalla ja täysi leikkaussalivalmius. Käytännössä Vammalassa oli toiminut hyvin takapäivystys, jossa lastenlääkäri tuli kutsuttuna sairaalaan muutaman minuutin matkan päästä. Leikkaussalivalmius siellä aina oli jo lähtökohtaisesti. Rahasyistä päätyivät siihen, että viikonloppuisin ei synnytetä, koska silloin ei ole sitä lastenlääkäriä ja taas arkisin oli.
Voitte arvata kuinka synnytysten määrän kanssa kävi… HUONOSTI. Synnytykset lähtivät laskuun, koska
- a) perheille ei kerrottu vaihtoehdosta synnyttää siellä
- b) perheet saivat ristiriitaista tietoa koska, ketkä ja miten siellä saa synnyttää
- c) naiset kokivat sen epävarmaksi paikaksi synnyttää, koska saattoi joutua siirretyksi kesken synnytyksen Taysiin sen takia, että tiettyyn kellon aikaan perjantaina siellä loppui synnytystenhoito
Aivan älytöntä touhua siis.
Alunperin synnytyksiä oli tarkoitus jatkaa 2016 vuoteen asti Vammalassa, kunnes uusi naisten ja lasten sairaala Taysilla olisi valmistunut. No äkkiähän se kävi ilmi, että se projekti viivästyy jo heti alusta lähtien. Sen lisäksi Taysin synnytysvastaanoton huonoja tiloja on voivoteltu jo vuosikaudet, samoin synnytyssalien puutteita synnytysympäristön suhteen (ei omia suihkuja/vessoja, vain yksi amme, jne.) ja lapsivuodeosaston ruuhkia ja henkilökunnan kiirettä. (Nythän siellä on se potilashotelli, joka on onni niille ketkä sinne pääsee.)
Vammalan synnytysyksikön, yhden suomen vauvamyönteisimmän synnytysyksikön, säilyttämisen puolesta kampanjoi henkilökunta ja kansalaiset. Nimiä kerättiin, puheita pidettiin ja mieltä osoitettiin… vaan eipä auttanut tosiaan sekään. No vuonna 2013 olikin sitten jo Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä ”hyvä” syy laittaa synnytysten osalta pillit pussiin turvallisuus- ja taloussyistä. (Kuulkaa ironia ja ärsytys äänessäni 😉 ) Silloin jo varoiteltiin mm. Kätilöliitonkin taholta olla ajamatta pieniä synnytysyksiköitä kiinni, koska silloin automaattisesti aletaan ajamaan muitakin sairaalan toimintoja alas. Muistaakseni silloinen Kätilöliiton puheenjohtaja kuvasi synnytysyksiköiden olevan sairaaloiden sydämiä, jotka pitää sen elossa ja elinvoimaisena. Silloin ei kuunneltu ja tässä tulos:
Tehyn tiedoite: Vammalan sairalaan tilanne erittäin vaikea
”Vammalan sairaalan vaikea tilanne luo epävarmuutta ja rasittaa henkilöstöä. Työnantajan toteuttamat leikkaussalien määrän vähentäminen ja sairaalan lääkäripäivystykseen tehdyt muutokset ovat johtaneet akuuttiin potilasmäärän vähenemiseen. Sairaalassa on siitä syystä jo määrätty ennakoimattomia osastosulkuja, ja jatkuessaan tilanne uhkaa koko sairaalan toimintaedellytyksiä.”
Tässä kohtaa voi siis sanoa, että ”mitäs me sanottiin”! Jos rumasti haluaa sanoa, niin voisi vaikka heittää, että ”mentiin taas perse edellä puuhuun”. Ja kyllä! Minua ärsyttää ihan suunnattomasti tällainen. Mennään raha edellä ja valtapeliä pelaten, eikä kuunnella mitä ruohonjuuri ja asiakkaat sanovat. Perustellaan turvallisuudella perusteettomasti, jotta voidaan keskittää.
Aika kädettömäksi tässä jää, kun on niin monet taistelut nähnyt ja aina sama lopputulos:
SULJETAAN!
Ja perheet siirtyy entistä ruuhkaisempiin ja isompiin yksiköihin. Se siitä turvallisuudesta. Kyllähän me kaikki tiedetään mitä kiire tuo, ei ainakaan turvallisempia synnytyksiä tai tyytyväisempiä vanhempia vauvojensa kanssa.
Taysin uutta nk. naisten- ja lastensairaalaa ei siis vielä ole, eikä ihan heti valmistu. Käyttöönotto ajaksi on tällä hetkellä mainittu tammikuu 2022. Täältä voit lukea lisää. Siihen asti mennään vanhoilla tiloilla ja isolla synnytysvolyymilla.
Jos ei perheet ISONA RINTAMANA NOUSE ja vaadi parempaa, niin mikään ei muutu. Mutta aika monet perheet jättää noteeraamatta. Tekee sen yhden lapsen ja on kiitollisena hattu kourassa jos molemmat selviää hengissä. Haavat nuollaan yksin ja unohdetaan, että ehkä se omakin lapsi joskus synnyttää ja millanenhan mahtaa olla synnytyskulttuuri ja vaihtoehdot silloin.
