Uncategorized June 11, 2021
825Views 0Comments
Juustoa kolmella tavalla. Juhlamenussamme maistuvat suolaiset halloum-pekonialkupalat, täyteläinen punajuuri-vuohenjuustorisotto sekä New Yorkin juustokakku.
Juhlava illallinen syntyy joskus yksinkertaisesta ajatuksesta: ”juustoa”. Päätimme rakentaa juuston ympärille maistuvan kokonaisuuden, jossa eri juustot olisivat edukseen niin alkuruoassa, pääruoassa kuin jälkiruoassa. Kaikki menun ruoat pystyy tekemään 3-4 tunnin aikana, mutta jälkiruoan voi hyvin tehdä jo edellisenä päivänä. Menu on täysin gluteeniton.
Alkupaloina on kiva tarjota jotakin helposti syötävää. Paistettu halloumjuusto on todella maukasta ja kun sen vielä käärii pekoniin ennen paistamista, niin sitä ei voi vastustaa kukaan (lihansyöjä). Alkupalat kannattaa tarjota lämpiminä, ettei halloumi muutu narskuvaksi.
Pääruokaan valitsimme sesongin juureksista punajuuren. Sen makupareiksi sopii erinomaisesti vuohenjuusto ja timjami. Päätimme tehdä aineksista risottoa, jonka kanssa tarjosimme vielä paistettua broileria. Todellakin riittävän tuhti pääruoka!
Teimme risoton carnaroli-riisistä, jonka koostumus on hieman erilainen kuin usein käytetyssä arborio-riisissä. Carnarolissa on enemmän tärkkelystä ja sen sanotaan pitävän muotonsa paremmin. Köytännössä ero ei kuitenkaan ole kovin suuri. Molemmat ovat loistavia risottoriisejä. Jos on epävarma olo risoton valmistamisesta, niin vinkkejä tekemiseen löytyy kurpitsarisottoreseptistämme.
Punajuurisose ja vuohenjuusto kannattaa lisätä risottoon vasta riisin kypsymisen loppupuolella, niin risotto ei pala pohjaan. Vuohenjuuston kuorta ei kannata leikata pois, sillä se antaa risottoon paljon aromia.
Ei kahta ilman kolmatta – myös jälkiruoan pääosassa oli juusto. Tällä kertaa tuorejuusto, jota oli uunissa kypsennettävässä kakussa runsaasti.
Uunissa kypsentäminen tuo juustokakun pohjaan herkullista paahdetun voin makua. Koostumus on myös hyvin erilainen liivatteella hyydytettyyn juustokakkuun verrattuna: kakku on pehmeää, eikä yhtään kumimaista.
Juustokakku olisi kaivannut lisukkeeksi vielä esimerkiksi raikkaan vadelmamelban, niin se olisi ollut täydellistä. Marjat unohtuivat kuitenkin väärään pakastimeen, joten seuraavalla kerralla sitten uusi yritys.
Koko juhlamenu onnistui loistavasti, ja ruokien maut sopivat toisiinsa. Vaikka ruoanlaitto tovin veikin, myös kokki ehti ehti seurustella illallisseurueen kanssa. Todellinen juustonystävän menu, joka sopii juhlaviin hetkiin.
Pohja:
Täyte: