Hyönteisruoka on kiivennyt pois marginaalista. Torakkaa en silti maista, vaan miten siinä kävikään…
Jos hyönteisten syönti oli ennen madventures-tyyppinen yllytyshullujen kiinnostuksen kohde, niin enää ei ole: kiinnostus hyönteisiin on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana kaikenlaisten ryhmien keskuudessa. Ei se vielä valtavirtaa ole, mutta kohta saattaa olla. Etenkin, jos hyönteisten myynti elintarvikkeena sallitaan.
Makuammuntaa on aiemminkin kokeillut hyönteisiä, joten primitiivireaktioista, ällötyksestä ja hyönteisten proteiinipitoisuudesta voi lukea lisää täältä (koska ne ovat pysyneet suunnilleen samoina). Nyt muutama sana uusista tuttavuuksista.
Osallistuimme tänään Catch the worm -työpajaan, jossa sekalaiset keittiöalan ammattilaiset, bloggaajat ja median edustajat pääsivät kokkaamaan ja maistelemaan hyönteisiä hyönteiskokki Topi Kaireniuksen ja projektipäällikkö Jaakko Korpelan (Turun yliopisto, FFF) johdolla. Uusia tuttavuuksia Makuammunnalle olivat jättijauhomadot, argentiinan torakat ja mustat muurahaiset.
Suurimmaksi osaksi tähän mennessä on tullut maistettua lähinnä rapeita ja sisältä suhteellisen kuivia hyönteisiä. Tai sitten jauhettuna, kuten sirkkajauhoa. Tuoreena (elävältä) kypsennetyt jättijauhomadot ja torakat ovat aivan eri juttu: sisältä mehukkaita. Mikä on sekä hyvä että huono. Toisaalta näissä on enemmän syötävää ja makuakin, toisaalta suussa purskahtava hyönteinen ei ole aivan miellyttävimmästä päästä ruokia… Mustat muurahaiset olivat kuivattunakin hyviä ja kirpeitä ja tuoreiden mustien muurahaisten maistaminen jäi kiinnostamaan.
Tuotantoeläinten elävältä kypsentäminen vaikuttaa hyvin ikävältä eettisestä näkökulmasta, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan hyönteisten teurastusmenetelmänä se on toiseksi eettisin tapa – eettisintä on pakastaminen, koska hyönteiset vaipuvat horrokseen ensin.
Mielenkiintoinen kysymys on, miten kasvissyöjät suhtautuvat ötököiden syömiseen. Tätä on pohdittu useammankin kerran, kun on visioitu tulevaisuuden hyönteistaloutta. Kairenius kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan ympäristösyistä kasvissyöjiksi ryhtyneet yleensä hyväksyvät hyönteiset ruokavalioonsa, koska hyönteisproteiini on kestävämmin tuotettua verrattuna moniin muihin eläinproteiininlähteisiin. Toisaalta on olemassa mahdollisuus, että tulevaisuudessa kampanjoidaan myös tuotantohyönteisten olojen puolesta.
