Olen aiemminkin kirjoituksissani puhunut turvasanasta ja sen käytöstä, mutta päätin palata siihen uudelleen huhtikuussa olleen Penny Simkinin seminaarin innoittamana. Siellä nimittäin Penny kertoi suosittelevansa synnytykseen valmistautuville perheille koodisanan käyttöä. Koodisana on siis sama asia kuin turvasana.
Turvasanan idea on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että etukäteen sovitaan joku erikoinen sana jonka synnyttäjä voi synnytyksen aikana tarvittaessa sanoa. Silloin synnytystiimi tietää heti, että nyt nainen on todellakin tosissaan ja tarvitsee lisää apua. Turvasana on kätevä sen takia, että usein synnytyksen aikana nainen saattaa sanoa kaikenlaista mitä ei oikeasti tarkoitakaan. Hän voi käyttää todella voimakkaitakin sanoja tai pyytää etukäteisajatuksista huolimatta esim. puudutteita, vaikka synnytysaallon mentyä pärjäisikin vielä ihan hyvin muulla tuella ja avulla.
Kun synnyttäjä sanoo turvasanan, niin silloin muut tietävät, että nyt ollaan menty rajan yli ja toimitaan etukäteen mietityn suunnitelman mukaan (mikä se sitten onkaan). Etukäteen on siis hyvä puhua, että mitä tehdään sitten jos synnyttäjä sanoo turvasanan. Tavallisimmin se tarkoittaa sitä, että siirrytään muista keinoista puudutteisiin.
Turvasana saattaa lievittää mahdollisia pelkoja mm. siitä, että saako tuntemuksiltaan sanotuksi, että tarvitsee järeämpää apua. Tai jos pelkää ettei oteta todesta. Tai jos edellisessä synnytyksessä on tarttunut kätilön tarjoamaan ”porkkanaan” ihan vain sen takia, että sitä tarjottiin ”sopivassa välissä”, vaikka itse olisi oikeasti pärjännytkin ilman.
Mikäli synnyttäjä haluaa turvasanaa käyttää, niin koko synnytystiimin on sitouduttava sen käyttämiseen. Naisen on voitava luottaa siihen, että turvasanaan liittyvää sopimusta ei rikota, ja toisaalta siihen, että jos hän sen sanoo niin silloin uskotaan!
Pennyn seminaarissa tuli puheeksi tilanteet, joissa puoliso, kätilö tai doula alkaa synnytyksen aikana, naisen käyttäytymisen tai sanojen perusteella, epäillä eikö hän muistakaan turvasana-asiaa… Siinä tapauksessa naiselle voi sanoa, että ”muistathan, että voit käyttää turvasanaa jos se tuntuu sinusta tarpeelliselta”.
Turvasanan käyttäminen auttaa myös puolisoa, koska silloin voi rauhallisemmin mielin yrittää keskittyä vaikkapa konkreettisiin auttamiskeinoihin. Usein puolisoilla menee energiaa siihen, että miettivät pärjääkö oma rakas vai ei. Joskus synnyttäjä voi kuulostaa ja näyttää siltä, että ei ei millään pärjää synnytysaaltojen kanssa, vaikka itse kokeekin pärjäävänsä. Joskus taas synnyttäjä voi olla todella rauhallisen ja eleettömänkin näköinen muiden mielestä, vaikka hän itse kokee samaan aikaan kaaosta, paniikkia tai sietämätöntä kipua. Aika haastavaa välillä yrittää tulkita synnyttävää naista, mutta turvasana helpottaa.
Joissain doulaamissani synnytyksissä turvasana oli sovittuna etukäteen, mutta synnyttäjät eivät ole tarvinneet sitä kertaakaan. En silti koe, että sen sopiminen ja siitä puhuminen olisi mennyt hukkaan, päin vastoin!
